Osakaskunnat lähivesien hoitajina

Järvien ja virtavesien kunnostus on perinteisesti Suomessa ollut valtion ympäristöhallinnon organisoimaa toimintaa. Valtion säästöohjelmat ovat puraisseet myös vesienhoidon resursseihin. Toisaalta EU:n vesipuitedirektiivi asettaa lisäpaineita vesien tilan parantamiseen koko unionin alueella. Direktiivin mukaan kaikkien pintavesien, niin järvien kuin virtavesienkin, on oltava lähivuosina vähintään hyvässä ekologisessa tilassa. Tavoite on varsin kunnianhimoinen ja tavoitteen aikarajaa onkin jouduttu eräiden vesistöjen kohdalla siirtämään tuonnemmas. Lapissa vedet ovat maaperän ja maankäytön vuoksi maakunnan pohjoisosissa selvästi paremmassa kunnossa kuin eteläisessä Lapissa. Vesienhoidon ohjenuoraksi on laadittu ELY-keskuksen johdolla vesistöaluekohtaisia vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia.

Neuvontaa ja työpajoja

Vesienhoitosuunnitelmissa asetettuja tavoitteita ei saavuteta ilman aktiivisten toimijoiden työpanosta. Pohjois-Pohjanmaalla VYYHTI-hankeen aikana on havaittu, että paikalliset kunnostushankkeet tarvitsevat käynnistyäkseen neuvontaa ja suunnitteluapua. Lapin maakunnan puolella tarpeeseen vastataan simolaisen Osuuskunta Virtatiimin hallinnoimalla vesistökunnostushanke VESKU:n avulla. Tämä pilottihanke toimii Ranuan, Rovaniemen ja Simon kuntien alueilla. Hankkeen aikana tullaan jakamaan tietoa eri kunnostusmahdollisuuksista, hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta eri puolilla hankealuetta pidettävissä yleisötapahtumissa ja työpajoissa. Työpajoissa käsitellään paikallisten vesistöjen ongelmia ja syitä mahdolliseen vesien tilan huonoon kehitykseen. Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on paikallisten kunnostusverkostojen sekä maakunnallisen verkoston kehittäminen.

Paikallisten toimijoiden ja VESKU-hankkeen avustuksella uusia kunnostushankkeita on noussut jalalle heti hankkeen alkumetreillä. Jo tulevalla avovesikaudella päästään konkreettisesti käsiksi varsinaisiin kunnostustöihin niin järvillä kuin virtavesilläkin. Hankkeessa laaditaan esimerkkisuunnitelmat yhdelle järvelle ja yhdelle virtavesikohteelle. Suunnitelmat on jatkossa kaikkien toimijoiden hyödynnettävissä. Näissä kohteissa järjestetään myös kunnostustempauksia.

Osakaskunnat erinomaisia toteuttajia

Vesistöjen kunnostustoiminnassa eri alueille on muodostunut erilaisia käytäntöjä. Kun yhdellä alueella osakaskunta on aktiivinen toimija, voi toisaalla esim. kyläyhdistys astua isoon rooliin. Tällöin yhteistyö vesialueitten omistajien kanssa on luonnollisesti tärkeää. Osakaskunnat voivat toimia erinomaisesti paikallisten kunnostushankkeiden toteuttajina. Ovathan valuma-alueetkin usein osakkaiden hallinnassa, joten kokonaisvaltaiset toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ovat mahdollisia. Lisäksi järjestäytynyt osakaskunta on kelvollinen valtion vesistökunnostusavustusten hakija. Osakaskuntien toimijat ovat kuitenkin usein varsin iäkkäitä, mikä voi muodostua esteeksi kovaa työtä ja monivuotista sitoutumista vaativien hankkeiden läpiviemisessä. Tällöin on syytä harkita esimerkiksi paikallisen vesienhoito- tai suojeluyhdistyksen perustamista. Sen kokoonpanoon voisi kuulua osakuntien edustajien lisäksi ranta-alueiden asukkaita, kesämökkiläisiä ja virkistyskalastajia – ylipäänsä ihmisiä jotka kantavat huolta lähivesistönsä tilasta. Ovathan he kaikki tässä myös hyödyn saajia. Laajapohjainen toimintamalli voi tuoda toimintaa mukaan nuoria, osaavia ja aktiivisia tekijöitä, joita vesienhoitotyössä kaivataan. Pohjois-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa on erinomaisia esimerkkejä hyvää työtä tekevistä paikallisista vesienhoitoyhdistyksistä.

Neuvonnan tarve kasvussa

Vesienhoidon kannalta on eduksi, jos vesialueet olisivat hallinnollisesti yhtenäisiä. Pieniin osakaskuntiin jakautuneiden järvien kunnostustoimet olisivat helpompia suunnitella ja toteuttaa, jos vesialuetta hallinnoisi yksi laajempi hoitokunta. Myös rahoituksen saaminen voisi olla helpompaa jos toimenpiteet voidaan ulottaa yhteishengessä koko vesialueelle. Tämän toteuttaminen ei ole aina helppoa ja päätökset on viime kädessä vesialueiden omistajien käsissä.

VESKU-hankkeen aktivoinnin ja neuvontatyön myötä kunnostus- sekä suunnittelutyöt käynnistyvät useilla kohteilla vuoden 2020 aikana. Aktivoitumisen myötä neuvonnan tarve kasvaa edelleen. Ja jos käytännössä vuoden sisällä päättyvä VESKU-hanke saa jatkorahoituksen, myös hankealue todennäköisesti laajenee.

Eero Hiltunen
Projektikoordinaattori
Vesku-hanke
Osuuskunta Virtatiimi